--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:684504 kpl

Elintarvikkeiden huoltovarmuus?


Jyväskyläläistutkijoiden uraauurtava tutkimus Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuudesta ei ole kiinnostanut kotimaisia politiikkoja.


Ulkomaankaupan näkökulmasta Suomi on saari sen vuoksi, että tavaraliikenne Euroopan ja Suomen välillä tapahtuu laivoilla lähes aina. Siitä sekä maailmanpolitiikan radikaalien muutosten vaikutuksista meidän oman elintarviketuotantomme ja omavaraisuutemme merkitys kasvaa. Kuten Venäjän tuontirajoitukset osoittavat, ruoasta on tullut ase ja politiikan väline. Onko ruoka liian halpaa, kun kolmannes ruokaostoista päätyy jätteeksi?


Miten kaupaunkilaissyntyiset kansanedustajamme ovat huomioineet kasvavan riskin? Elitarvike-kaupan taseen vaje on n. 3 miljardia euroa. Kuten kulunut vuosi on osoittanut, ilmasto-olosuhteilla on entistä suurempi merkitys koko alalle. Jos tämä olisi tapahtunut 200 vuotta sitten, maassa olisi nälänhätä. Etelä-Eurooppaa koettelevat luonnonmullistukset, kuten rankkasateet, kuivuus tms. vaikeuttaisivat välittömästi Suomen elintarvikehuoltoa.


Kauppaketjut vähentävät tavaran varastointikuluja. S-ryhmän halpuutusmainonta siirsi taloustaakan tuottajille. Lidl-ketjun tavarat tulevat kauppoihin yöaikaan. Hyllyyn siirretyn tavaran varasto on rekoissa maanteillä. Kun pienten varastotilojen kustannusvaikutus on pieni, niin se jo pitää kuluttajahinnat kilpailukykyisinä. Nollakoron aikana varaston rahoituskustannukset ovat nimelliset. Rahan kierto on nopeaa ja kustannuspaikkoja vähän. Vähäinen henkilöstö ja keskitetyt ostot helpottavat tavarakierron kustannuskontrollia. Kattava jakeluverkosto auttaa nostamaan markkina-osuutta, mutta usein alkutuottajain ja kuljetuksen kustannuksin.


Alkutuottaja on koko tuotantokejun haavoittuvin kohde. Useimmiten se myy tuotteensa jalostajille tai välittäjille. Ne toimivat suurten jakeluverkostojen armoilla, kuten muutkin ketjun jäsenet. Kova hintakilpailu karsii koko ketjua, sillä kasvava riski sekä huono lopputulos pakottavat lopettamaan ennen kuin on myöhäistä.


Tilakokojen kasvu lisää sekä talous- että terveysriskejä. Osa-aikatuottajien määrä on jyrkässä laskussa. Niiden viljelypinta-alat siirtyvät suurempien tilojen tehotuotantoon. Aiemmin maatilojen konkurssit olivat harvinaisia, mutta esim. v. 2015 konkurssiin hakeutui 67 maatilaa, kun edellisvuonna konkurssi tuli 61 tilalla. Työpaikkoja meni 206, kun edellisvuonna 94. Vuoteen 2022 mennessä yli puolet maito- ja karjatiloista lopettaa toimintansa.


Elintarvikehuollon omavaraisuutta supistavat riskit ja vaikutukset tulisi kartoittaa ja miettiä keinoja ruokahuollon säilymiseen.


Alpo Ylitalo

Kokkola

2017-12-31