--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:263823 kpl

Turkistarhojen lakkauttaminen ja pohjavesiriski

Ex-ministeri Satu Hassin ohjaaman ympäristöministeriön esityksestä valtioneuvosto teki v. 2002 periaate-päätöksen, että turkistarhojen pohjavesille aiheuttama pilaantumisen vaara poistetaan vuoteen 2005 mennessä. Me jokainen tiedämme, että pohjavesivarantoja tulee suojella ja että puhtaasta vedestä on jo jossain päin maailmaa huutava pula.

Järjen käyttö on kuitenkin sallittua myös kaikissa hallinnon toimissa. Yrittäjän vapaan ammatin harjoittamisen ja yhdenvertaisuusperiaatteen  huomioiden olisi hyödyllistä etsiä muitakin ratkaisuja, kuin tarhojen kalliiksi tulevia siirtoja. Sitä paitsi tarhat sijainnevat luvanvaraisilla ja laillisesti niille osoitetuilla paikoillaan, joten yht’äkkinen siirtovelvoite ilman täydellistä korvausta tuntuu oikeudettomalta. Siirtopäätös koski noin sataa tarhaa, jotka ovat pohjavesialueilla tai muilla vedenhankintaan soveltuvilla paikoilla. Monia näistä uhkasi toiminnan lopettaminen, ellei siirry muualle. Moni on lopettanutkin ja jotkut taistelevat vielä v. 2007 oikeuksistaan jatkaa tarhausta olemassa olevilla paikoilla.

Tarhaus työllistää Suomessa noin 7.000 henkilöä ja tuo vientituloja 200-250 miljoonaa euroa vuodesta riippuen. Kyseessä on merkittävä  kotimaiseen tuotantoon perustuva tulolähde.

Päätös lienee tehty laillisesti säädetyssä järjestyksessä. Se koskee kuitenkin vain osaa tarhaajista. Teknillisen korkeakoulun julkaisussa TKK-VTR-14 pohditaan asiaa ja todetaan, että muunkinlaisia  riskinhallintakeinoja on olemassa kuin tarhan siirto.

Keskikokoisen turkistarhan biomassan oletetaan olevan n. 20 tonnia eli riski pohjaveden pilaantumisella on samaa luokkaa kuin neljäkymmentä lehmää. TKK:n tutkija on mallintanut turkiseläinten varjotalon, jonka pesien alle on asennettu turpeella täytettyjä muovikaukaloita. Ne voidaan tarpeen  mukaan tyhjentää pelloille. Riskin suuruus pienenee ehkä sadasosaan. Se vastaa yhden hirvenvasan tai aitannurkalla asioivan isännän tekosten suuruusluokkaa. Tutkija  kysyy lopetetaanko pohjavesialueilla myös jokamiehenoikeudet ja tapetaanko niiltä hirvet.

”Valtioneuvosto on periaatepäätöksellään puuttunut hyvin fundamentaalisella tavalla ihmisen omaisuuteen ja oikeuteen harjoittaa elinkeinoa. Tällaisella päätöksellä on korvausprosessin lopputulok-sesta riippumatta syvällisiä vaikutuksia paitsi päätöksen kohteen, myös maaseutuyhteisön sosiaaliseen hyvinvointiin. Valtakunnan tasolla se on horjuttanut kansantalouden perusteita ja työllisyyskehitystä muistuttamalla investoijia ja elinkeinon harjoittajia Suomen ympäristöhallinnossa muhivista  ennakoimattomista projektiriskeistä.”

Voimme arvioida hallituksen päätöstä suhteessa valittuun suojan tasoon ja asettaa kysymyksen onko kyseessä poliittisesti motivoitu ja yhteiskunnan resursseilla toteutettu aggressio yhtä kansanosaa kohtaan.

Alpo Ylitalo, Kokkola

Lähde, lainaus ja piirros: Teknillisen korkeakoulun vesitalouden ja vesirakennuksen julkaisuja 14/TKK-VTR-14/vuodelta 2007/Esa Eranti