Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!
--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---
Onko kalastuksen hoitomaksu vero?
Kalastuslakia uusitaan, mutta kohdentuvatko muutokset
oikein. Osakaskunnat ovat vuokranneet vesialueita kalastusseurojen hallintaan.
Nyt vesistöt siirtynevät vastikkeetta ELY-keskuksille. Kalastusseurat ovat
hoitaneet poikasistutuksia lupatuloilla ja ohjanneet vesistön käyttöä. Kun
lupamaksut siirtyvät ELY-keskuksen hallintaan, loppuvatko istutukset?
Neoliittiajanjälkeisessä agraariyhteisössä syntyneet
organisaatiot vaikuttivat ruokailutottu-muksiinkin. Suomessa kala on ollut
ihmisravinnon oleellinen osa n.10 000 vuotta eikä sen merkitys ole vähentynyt.
Itse tuotetut elintarvikkeet ovat muovaneet agraariyhteisöjä ja vaikuttaneet
elannon hankinnan lisäksi yhteisön tapoihin ja harrastuksiin. Lähes 40 %
väestöstä eli n. 2 miljoonaa suomalaista käy kalassa vähintään kerran vuodessa.
Harrastajia on satojatuhansia ja monille kalastus on tärkein harrastus.
Viisikymmentäluvulla yleistynyt maa- ja karjatalouden
tehotuotanto lisäsivät varallisuutta kasvattaen elitarvikkeiden jalostusta ja
kauppojen elintarvikketarjontaa - myös kalaa. Niinpä kotitarvekalastus väheni,
mutta ammattikalastajien saaliit kasvoivat, vaikka kalastajien määrä väheni.
Kuitenkin kotimaisen kalan kulutus supistui, kun tarjolla oli tuoreen kalan
ohella tuontisäilykkeitä. Kotimaan kalastusta rasittivat myös kohoavat
kustannukset ja jatkojalostajien puute.
Hylje ei ollut ongelma- vaan riistaeläin. Pyytäjiä
oli lähes joka kylällä. Venekuntien saaliit vaihtelivat kahden puolen sataa.
Vaikka kanta oli huomattavasti nykyistä pienempi, hylkeestä sai tapporahan.
Tuotteet myytiin ja lihaa syötiin.
Suuri hylkeiden määrä on vähentänyt arvokalasaaliita
ja kalastusharrastajia. Se luo paineita rajoittaa pyyntiä. Rajoitukset
supistavat saaliita, jolloin lisääntyvät särkikalat lisäävät vesistöjen
sisäistä kuormitusta. Veden laatu heikkenee ja arvokala vähenee. Liian suuren
hyljekannnan sekä pyynnin ja myynnin rajoitusten vaikutuksesta kotimaisen
ruokakakalan osuus on n. 7 % kulutuksesta. Neuvottomat päättäjät kehittelevät uusia verotuskohteita ja
sosialisoivat kalastuslupamaksut kalastusseuroilta sekä rajoittavat
harrastelijoiden verkkomäärän kahdeksaan. Olemme oravanpyörässä, jossa
rajoitusten vaikutus on päinvastainen toivottuun verrattuna. - Hoitokalastus olisi keino vähentää
särkikalaa ja lisätä tilaa arvokaloille.
Mitä pienempi verkkomäärä on sitä varmemmin
särkikalat ja sisäinen kuormitus lisääntyvät. Tehostetaan itseaihetetetun
umpikujan vaikutusta.
Lupamaksuvaroilla lisätään vahtimista. Joku viikko
sitten Perämeren rannikolla ajeli isolla perämoottorilla varustettu vene, jossa
oli poliisi, rajavartija ja ELY-keskuksen mies kyselemässä verkonmerkkejä.
Lupamaksut eivät riitä näiden herrojen kustannuksiin.
Kun kalastus kielletään siian kutupaikoilla, hylkeet
syövät häiriöittä mätikalaa. Kalastaja
kiikaroi rannanlta jopa satapäisiä hyljeparvia. Ymmärtämättömyys johtaa
uusiin tuhoihin. Istutukset loppuvat, mutta särkikalat ja sisäinen kuormitus
lisääntyvät. Arvokala vähenee ja joutuu yhä kaemmaksi rannikolta.
Alpo Ylitalo
Kokkola 2014-10-16