--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:263824 kpl

Onko kalastuksen hoitomaksu vero?

 

Kalastuslakia uusitaan, mutta kohdentuvatko muutokset oikein. Osakaskunnat ovat vuokranneet vesialueita kalastusseurojen hallintaan. Nyt vesistöt siirtynevät vastikkeetta ELY-keskuksille. Kalastusseurat ovat hoitaneet poikasistutuksia lupatuloilla ja ohjanneet vesistön käyttöä. Kun lupamaksut siirtyvät ELY-keskuksen hallintaan, loppuvatko istutukset?

 

Neoliittiajanjälkeisessä agraariyhteisössä syntyneet organisaatiot vaikuttivat ruokailutottu-muksiinkin. Suomessa kala on ollut ihmisravinnon oleellinen osa n.10 000 vuotta eikä sen merkitys ole vähentynyt. Itse tuotetut elintarvikkeet ovat muovaneet agraariyhteisöjä ja vaikuttaneet elannon hankinnan lisäksi yhteisön tapoihin ja harrastuksiin. Lähes 40 % väestöstä eli n. 2 miljoonaa suomalaista käy kalassa vähintään kerran vuodessa. Harrastajia on satojatuhansia ja monille kalastus on tärkein harrastus.

 

Viisikymmentäluvulla yleistynyt maa- ja karjatalouden tehotuotanto lisäsivät varallisuutta kasvattaen elitarvikkeiden jalostusta ja kauppojen elintarvikketarjontaa - myös kalaa. Niinpä kotitarvekalastus väheni, mutta ammattikalastajien saaliit kasvoivat, vaikka kalastajien määrä väheni. Kuitenkin kotimaisen kalan kulutus supistui, kun tarjolla oli tuoreen kalan ohella tuontisäilykkeitä. Kotimaan kalastusta rasittivat myös kohoavat kustannukset ja jatkojalostajien puute.

 

Hylje ei ollut ongelma- vaan riistaeläin. Pyytäjiä oli lähes joka kylällä. Venekuntien saaliit vaihtelivat kahden puolen sataa. Vaikka kanta oli huomattavasti nykyistä pienempi, hylkeestä sai tapporahan. Tuotteet myytiin ja lihaa syötiin.

 

Suuri hylkeiden määrä on vähentänyt arvokalasaaliita ja kalastusharrastajia. Se luo paineita rajoittaa pyyntiä. Rajoitukset supistavat saaliita, jolloin lisääntyvät särkikalat lisäävät vesistöjen sisäistä kuormitusta. Veden laatu heikkenee ja arvokala vähenee. Liian suuren hyljekannnan sekä pyynnin ja myynnin rajoitusten vaikutuksesta kotimaisen ruokakakalan osuus on n. 7 % kulutuksesta. Neuvottomat päättäjät  kehittelevät uusia verotuskohteita ja sosialisoivat kalastuslupamaksut kalastusseuroilta sekä rajoittavat harrastelijoiden verkkomäärän kahdeksaan. Olemme oravanpyörässä, jossa rajoitusten vaikutus on päinvastainen toivottuun verrattuna.  - Hoitokalastus olisi keino vähentää särkikalaa ja lisätä tilaa arvokaloille.

 

Mitä pienempi verkkomäärä on sitä varmemmin särkikalat ja sisäinen kuormitus lisääntyvät. Tehostetaan itseaihetetetun umpikujan vaikutusta.

 

Lupamaksuvaroilla lisätään vahtimista. Joku viikko sitten Perämeren rannikolla ajeli isolla perämoottorilla varustettu vene, jossa oli poliisi, rajavartija ja ELY-keskuksen mies kyselemässä verkonmerkkejä. Lupamaksut eivät riitä näiden herrojen kustannuksiin.

 

Kun kalastus kielletään siian kutupaikoilla, hylkeet syövät häiriöittä mätikalaa. Kalastaja  kiikaroi rannanlta jopa satapäisiä hyljeparvia. Ymmärtämättömyys johtaa uusiin tuhoihin. Istutukset loppuvat, mutta särkikalat ja sisäinen kuormitus lisääntyvät. Arvokala vähenee ja joutuu yhä kaemmaksi rannikolta. 

 

Alpo Ylitalo

Kokkola 2014-10-16