--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:263637 kpl

Konkurssipesien realisointi ja varainhoito


Vuosikymmenten aikana olen seurannut kymmenien konkurssipesien realisointeja. Olen itsekin ostanut pesiä ja tavaraa niiden huutokaupoista. Samalla olen havainnut, millä tavalla realisointiin erikoistuneet "veijarit" lajittelevat tavaraeriä sopiviin huutokaupattaviin annoksiin.


Otan esimerkiksi muutaman kymmenen henkeä työllistäneen teollisuuslaitoksen irtaimen omaisuuden myynnin. Pesänhoitaja antaa tehtävän joillekin "veijareille", jotka järjestävät tavarat myyntieriin. He pakkaavat trukkilavalle vaikkapa kymmenkunta porakonetta, toiselle kasan puristimia ja kolmannelle hitsausmaskeja tai vaikkapa kypäriä. Myytävälle erälle haetaan huutajaa. Ostajat ovat yksityishenkilöitä, ammatinharjoittajia tai kauppiaita. Kuka tarvitsee parikymmentä hitsauskypärää, lavallisen puristimia tai porakoneita? Tällaisen erän kohdalla meklari kysyy pari kolme kertaa tarjousta ja ellei sitä heti saada, hän osoittaa jotakuta vasaralla ja kysyy, mitä tämä antaa. "Sisäänostaja" tarjoaa saman tien jotain ja samalla tulee kolmas kerta niin nopeaan, ettei kukaan ehdi reagoida. Jos joku ehtii toiselle, lyödään kolmas kerta, jottei hinta nouse. Jos joukosta kuuluu nurinaa, vasaramies sanoo, ettei tänne ole tultu asumaan.


"Ammattilaisveijarit" ostelevat tavaraa ja jopa pesiä ja kuljettavat sitä seuraavaan huutokauppaan myytäväksi pienemmissä erissä tai yksitellen. Toinen 1990-luvulla kovin suosittu "isojen poikien" rahastustapa oli ostaa koko pesä. Näin tehtiin mm Alavieskassa PR-talojen kohdalla. Joku joka ostaa koko pesän, ilmoittaakin jatkossa huutokaupan konkurssihuutokauppana, vaikka pesän omaisuusmassa on jo vaihtanut omistajaa. Näin konkurssipesien omaisuudella tehdään rahaa ja velkojat nuolevat näppejään. Maksettiinko avl?


Lakia pitäisi muuttaa niin, etteivät pesänhoitajat voisi keplotella pesien omaisuudella ja varoilla. Vanhin tiedossani oleva riidanalainen konkurssipesä on keväältä 1981. Pesän varoja on hukassa, mutta enempää konkurssivalvoja kuin ei poliisikaan käynnistä rikostutkintaa. Kaikki näytöt ovat olemassa. Julkisuudessa liikkuvan tiedon mukaan tilityskokousten ja pesän lopettamisen viivyttely antaa pesänhoitajille paremman rahastusmahdollisuuden, mutta ei takaa realisointihinnan nousua eikä velkojien oikeutta. Pesänhoitajan asema on lähes Kaikkivaltiaan asema.


Lakia pitää muuttaa niin, että pesien hoitoon ja varsinkin realisointiin pystyvät muut tahotkin ja jopa paremmin kuin juristit. Konkurssivalvojan toimia voidaan verrata oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen instanssien toimintaan. Ne suojelevat pesienhoitajien työtä, mutteivät valvo velkojien oikeuksia.


Esimerkiksi valtiokonttorin yhteyteen voitaisiin perustaa konkurssipesien hoitoon erikoistunut osasto, joka voisi tarvittaessa myös etsiä uuden yrittäjän tai jopa ostaa tietyn ajan kuluttua kokonaisia pesiä. Tällä tavoin voitaisiin taata esimerkiksi teollisen tuotantolaitoksen säilyminen tuotantokuntoisena. Tämä myös siksi, ettei paikkakunnalla oleva ammattitaitoinen työvoima ja asiakassuhteet katoaisi. Jokaisen ei tarvitsisi aloittaa alusta, vaan sukupolvien aikana kehittynyt laitos ja muotoutuneet asiakassuhteet säilyisivät toimintakuntoisina uudelle yrittäjälle.


Alpo Ylitalo

Kokkola 27.1.2014