--- ALPOLLA ON ASIAA --- "Moraali"vaalit 2011 ---

ALPOLLA ON ASIAA

Klikkaa Yhteystiedot- ja/tai Linkkejä-kohtaan. Siellä on nettisivuja, joilta löytyy lisää asiaa ja mietittävää!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:263823 kpl

Onko hallintomme riippumaton?

Suomi on kyennyt pitämään oikeusvaltion maineen, vaikka oikeusvaikutteisiin ratkaisuihin perustuvat vastakkaiset mielipiteet lisääntyvät. Ongelmia kokeneet tietävät, mikä merkitys maineen syntyyn ja ylläpitämiseen on poliitikoilla ja tiedotuskulttuurilla.

Viranomaispäätöksen laatu ja uutisarvo syntyy usein siitä, mikä merkitys sillä on kansalaisen tai yrityksen kannalta. Hallintoalamaisen saama perustelematonkin negatiivinen päätös näkyy uutisotsikoissa, mutta kansalaisen argumentit jäävät yleensä vaille huomiota. Valitusasteessa kansalaisen hyväksi muuttuneen päätöksen uutisointi on niukkaa. - Kansan käsitys hallintovallan päätöksistä syntyy tiedotusvälineiden kautta ja niiden muokkaamana. Vaikka hallintovallanalainen olisi kärsinyt vääryyttä, vain tyytymättömyydenilmaisu pääsee julkisuuteen. Tuomioistuin- tai viranomaispäätösten oikeellisuutta  epäillään vain harvoin. Viime vuosina jotkut tiedotusvälineet ovat alkaneet kyseenalaistaa hallinto- ja tuomiovallan päätöksiä, mutta vasta vuosia päätösten jälkeen.

Laillisuusvalvojien tehtävänä on varmistaa kansalaisen oikeusturvaa. Oikeuskansleri valvoo lähinnä hallituksen tointen laillisuutta ja oikeusasiamies kansalaisen oikeusturvan toteutumista. Jouduttuaan oikeudettomaan tilaan kansalainen voi valittaa tai kannella laillisuusvalvojille. Näiden vuosikertomukset ja käytäntö osoittavat, etteivät kantelut varmenna oikeusturvaa. Päinvastoin - kanteluun saatua kielteistä päätöstä voidaan käyttää mm.  tuomioistuimessa todisteena kantelijaa vastaan. Usein ratkaisun perusteet jäävät julkistamatta eikä niitä aina ole saatavissakaan. 

Vero-oikeudenkäynteihin joutuneet yrittäjät kertovat harvoin virkamieli-vallasta koston pelossa. Asian käsittelyn yhteydessä tiedotusvälineet kertovat päätöksistä  hallinnon, muttei vastaajan näkökulmasta. Ei ole harvinaista, että tuomioistuimen jäsenistä yksikään ei tuntisi liiketaloutta ja/tai kirjanpitoa. Syyttäjä on usein yhtä tietämätön alueesta. Hallintokoneisto toimii verotarkastajien väitteiden varassa. Mikä on tulospalkkaisten tarkastajien motiivi ja vaikutus? Toteutuuko lainsäätäjän oikeusturva? Odotamme aiheesta verokonsultti Liisa Mariaporin väitöstilaisuuden ajankohtaa.

Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) runsaasti langettavia päätöksiä. Kirjoitin aiheesta mm. Pohjalaisessa 3.8.10. Herättääkseni keskustelua esitän siinä Vaasan hovioikeuden ex-presidentin Erkki Rintalan tuntoja. Hän kirjoittikin 6.8.10 HS:n vieraskynäpalstalla otsikoin: Suomea ei voi sanoa eturivin oikeusvaltioksi. Hän näkee tuomarikoulutuksessa suuria puutteita ja vaatii hallintovallan ja tuomiovallan erottamista toisistaan. Kirjoituksen perusteella ex-oikeusasiamies ja  kansanedustaja Jakob Söderman jättikin aiheesta 9.8.2010 kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.

Käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoitti Lakimiesuutisissa 2/2002, että poliittinen eliitti on alistanut tuomioistuimet alaisuuteensa. Professori Jyrki Virolainen sekä OTT Kari  Uoti ovat jatkaneet samasta aiheesta. Vaikka arvostetut vaikuttajat ottavat voimakkaita kantoja, entinen meno jatkuu. Vanhoilla puolueilla ei ole ollut halua muuttaa käytäntöä. Rohkeneeko uusi eduskunta erottaa hallinto- ja tuomiovallan toisistaan?

Alpo Ylitalo, Kokkola 2011-09-02