Eduskunnan eräkerho Perämerellä

Hylkeenpyyntiin osallistuneille

Hyljeongelma on vaivannut Perämeren kalastajia jo lähes 30 vuotta. Siitä on tiedotettu monen eduskunnan aikana useille kansanedustajille, mutta vihreät ovat pitäneet huolen, ettei ongelmalle ole tehty muuta kuin luotu paremmat edellytykset hyljekannan räjähdys-mäiselle kasvulle.

Suomi allekirjoitti v. 2015 WTO-sopimuksen, jossa kielletään hylkeiden tuotteistus. Tuo vaikeutti entisestään hylkeenpyyntiä, sillä monelle pyyntiin kykenevälle sopimus tekee hylkeestä ongelmajätteen. Kiintiön hyljemäärää on näet mahdotonta valvoa, sillä rysiin hukkuneet hylkeet pyöräytetään takaisin mereen. Hukkunut hylje ei kelpaa ihmisravinnoksi.

Järjestin Perämerelle keväällä 2016 tutustumismatkan hyljetilanteeseen ja niiden pyyntiin. Siihen osallistuivat kansanedustajat Pirkko Mattila, Katja Hänninen, Reijo Hongisto, Antti Rantakangas ja eduskunnan lääkäri Vesa Särkkä sekä Suomen Metsästäjien liiton silloinen puheenjohtaja Lauri Kontro.

Lähdimme matkaan Kalajoen Konikarvon satamasta. Matka alkoi hiukan myöhässä. Siitä johtuen emme ehtineet ajoissa hyljejäille, sillä pari venekuntaa oli ehtinyt aloittaa jo pyynnin ja olivat ampuneet muutamia hylkeitä. Myöhäinen ajankohta aiheutti sen, että vaikka näimme hylkeitä, emme päässeet pyyntietäisyydelle. Lisäksi joidenkin osallistujien värikkäät asusteet olivat todellinen este, ettemme olisi päässeet ajopuillakaan pyyntietäisyydelle.

Ajopuu on kuin pitkä ja leveä suksi, jonka keulaosassa on leveämpi kouruosa, missä voi kuljettaa saalista. Lähestyessään pyydystettävää hyljettä pyytäjä makaa kourun päällä. Sen etupuolella on metallinen tukihaarukka asetta varten. Suksessa on alapäästään saranoitu noin metrin korkuinen lauta, jonka yläpäässä on kahva. Pyytäjä pitää kahvasta kiinnin liikuessan paikasta toiseen.

Pääsimme kuitenkin kosketuksiin hylkeiden pyyntiolo-suhteisiin. Liikuimme isolla veneellä, jossa sai oleskella lämmpimissä sisätiloissa.

Mukana ollut Matti Pöntiö huolehti ravinnostamme ja Juha Niemelä toimi navikontiavustajana. Varsinainen hyjeasiantuntija oli Ulkokallassa kalastava Esa Pirkola. Yövyimme ja saunoimme Ulkokallan majakkasaarella, jossa Jukka Juola otti meidät vastaan ja majoitti. Matti Pöntiö tarjosi ruuat. Tapahtuma on jäänyt monen mieleen, sillä tavatessamme osallistuneita, matka nousee aina puheenaiheeksi.

Eduskunnan eräkerhon puolesta puhemies Paula Risikko kutsui meidät eduskuntaan puhemiehen illalliselle. Mieleen jääneeseen tilaisuuteen osallistui parikymmentä kerhon jäsentä ja kutsuvierasta.

Viimeksi tavatessamme Katja Hännisen kanssa Himangalla Raumankarin markkinoilla kesällä 2022 hylkeenpyyntimatka oli ensimmäinen keskustelunaihe.

Eduskunnan kansanedustajien määrä säilyy, vaikka porukka vaihtuu, mutta hylkeet lisääntyvät noin 8 % joka vuosi. Vuonna 2012 toukokuun ensimmäisenä päivinä otetussa kuvassa kuvaaja kertoi olleen Iin ulkopuolella yhdellä jäälautalla n. 3500 hyljettä. Laskentojen tuloksena esitettyä hylkeiden määrää lienee supistettu syste-maattisesti.

Perämeren rannikon ammattikalastajien määrä on romahtanut, sillä hylkeet syövät kalat. Jokainen merellä liikkuva ymmärtää, etteivät hylkeiden laskentatulokset pidä paikkaansa. Suojelijat eivät myönnä, että hylkeet söisivät lohensukuiset saaliskalat, mutta miksi kalastus ja kalastajien määrä romahti? Koska saaliskalat olivat vähentyneet jyrkäsi, kalastamista vaikeutettiin niinkin, että kalastajat kategorioitiin eri ryhmiin ja vaikeutettiin lupien saantia. Valtiovalta aiheutti hyljeongelman ja avasi kalan tuojille valtavat markkinat. - Lainaus Luken sivuilta: "Edellisvuoteen verrattuna vuonna 2022 tuontimäärä kasvoi neljällä miljoonalla kilolla. Tuonnin arvo, 636 miljoonaa euroa, kasvoi 175 miljoonalla eurolla. Arvoltaan tärkeimmät tuontituotteet olivat tuore lohi, tonnikalasäilykkeet ja tuoreen lohen - ja taimenenfileet."

Kaupalliset kalastajat jaetaan liikevaihdon perusteella kahteen ryhmään. Päätoimisia kaupallisia kalastajia oli Suomessa alkuvuodesta 2018 noin 700, joista 400 kalasti merialueella ja 300 sisävesillä. Sivutoimisia kalastajia oli noin 3400, joista merialueella 1500 ja sisävesillä 1900. Merialueella kaupallisia kalastajia on eniten Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla.

Ainoastaan kaupalliset kalastajat saavat myydä saalistaan kalakauppoihin ja -tukkuihin. Voidakseen toimia kaupallisena kalastajana yrittäjän on oltava merkitty ELY-keskuksen ylläpitämään kaupallisten kalastajarekisteriin. Kaupallisen kalastuk-sen aloittamisesta voit lukea lisää. Saatiin lisää suuripalkkaisia virkamiehiä.

Yllä oleva lainaus todistaa sen, että kalakannat ovat romahtaneet ja syyt ovat tiedossa. Älyttömällä suojeluhyste-rialla tuhottiin merialueen arvokalakannat. Dioksiinihysteria teki silakasta myrkyllisen ja ihmisravinnoksi kelpaamattoman. - Himangan Pikku-Mansikan kalasatamaan tuli vuosittain n. 5,5 mij.kg silakkaa, joka syötettiin lähes kaikki minkeille. Kuitenkin mm. nuoruudenaikaisessa ruokakunnassa syötiin suolasilakkaa joka talvi n. 60 kg. Syksyllä suolattu silakka eli syyspötikkä, kuten sanonta kuuluu, oli lähes jokaisen rannikon talouden pääasiallinen kalaravinto. Muutamat kalastajat kalastivat myös jään alta mm. verkoilla tai iskukoukuilla isompaa kalaa.

Hylkeenpyyntimatkalla kansanedustajat pääsivät tutustumaan tilanteeseen, jossa hylkeitä pyydettiin huhti-toukokuun vaihteessa 4-5 viikkoa jäätilanteesta riippuen. (Matkalta otettiin valokuvia)

Perämerellä oli vuonna 1986 ammattikalastajia 220, mutta vuonna 2020 heitä oli enää alle 50. Kuitenkin silakkaa pyydetään vuodessa n. 2 milj. kg turkiseläinten ruoaksi.

Terveydenhuollon ammttilaiset suosittelevat kalaruoan lisäämistä sen tervysvaikutusten vuoksi. Kuitenkin kalan saanti muuttuu vuosi vuodelta yhä vaikeammaksi Luonnonkalan hinta kaupassa on niin korkea, että todelliset kalan tarvitsijat kävelevät hyllyjen ohi.

Tätä kirjoittaesani silakkafilee maksaa 15,90 ja siika 39,80 euroa kilolta.

Elintarvikesilakan tuottajahinta (0,34 €/kg) ja teollisuussilakan tuottajahinta (0,19 €) nousivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2020 elintarvikesilakan tuottajahinta oli 0,32 €/kg ja teollisuussilakan 0,18 €/kg. Kilohailin tuottajahinta (0,19 €/kg) pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2020.

Kalastusrajoituksilla pilattiin kalavedet. Vesitöt ovat täyttyneet särkikaloilla, joita ainakaan meren rannikon kalastajat eivät ole syöneet. Norjasta tuodaan vuosittan 30 miljoonaa kiloa lohta. Syödään norjalaista lohta ja syötetään oma lohi hylkeille. Se on suomalaista luonnonsuojelua ja talouspolitiikkaa.

Perämerellä kehitettiin troolausmenetelmä, jossa pyydetyn silakkakilon kustannukset ovat maailman pienimmät. Paritroolaus tapahtuu niin, että kaksi 12-17 metrin mittaista alusta vetää välissään samaa troolipussia, sen eri siivistä. Sen vuoksi kalastusta olisi tullut ohjata kiintiöillä, mutta meillä alettiin maksa troolareiden hävittämisestä romutuspalkkioita. Tätä voi verrata vanhaan sanontaan: Jälki on sama kuin mitä elefantti teki porsliinikaupassa.

Miksi maa velkaantuu?

Alpo

Kokkola 21.4.2016